Flying Paper

Joulun kunniaksi tunnustus ja vaihtoehtoinen biisisuositus. Olen kouvolaislähtöisen Lasten Hautausmaan fani. Suosittelen kuuntelemaan heidän kappaleensa Metsäveljet, joka löytyy albumilta IV. 

Kappaleen sävel on ymmärtääkseni ainakin osittain kansanmusiikkia. Toisaalla kerrotaan, että sävellys on laulaja ja lauluntekijä Anna Marlyn, joka oli venäläissyntyisen ranskalainen. Hän syntyi 1917 eli samana vuonna kun Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen, ja hän levytti kappaleen ranskaksi 1940-luvulla. Sanoituksen tiettävästi teki ranskalainen toimittaja ja runoilija Emmanuel d'Astier de La Vigerie, joka toimi Ranskan vastarintaliikkeessä. Leonard Cohen teki kappaleen uudelleen tunnetuksi nimellä The Partisan 1960-luvulla. Kanadalainen Cohen yhdisti omassa versiossaan englanninkieliseen sanoitukseensa ranskaa eli kotimaansa toista virallista kieltä. Lasten Hautausmaa puolestaan yhdistää suomenkieliseen sanoitukseensa venäjää eli Suomen sortovuosien yhtä virallista kieltä. 

Viime talvena kuuntelin Lasten Hautausmaata sekä kotona että työhuoneellani Imatralla, ja Metsäveljet osoittautui kappaleeksi, jonka kuunteleminen oli mahdotonta ilman että silmäni kostuivat. Minua liikutti erityisesti se, miten siitä huokui niin suuri optimismi kamalasta aiheestaan huolimatta. Sellaisen tulkinnan tein heti. Minusta musiikki on parhaimmillaan sitä, kun näkee kokonaisen maiseman. Tuntui hämmentävältä miten puhdistavalta kokemukselta se tuntui kerta toisensa jälkeen: näin mielessäni kuinka sanoma unohdetuista ihmiskohtaloista kulkeutuu tuulen mukana tietoisuuteemme kuin yksinäisen saarnipuun siemen. Pidin sitä sanomaa antifasistisena ja universaalina. Ja ymmärsin, että he joista meille kerrotaan ovat meidän siskojamme ja veljiämme. Antifasismia tarvitaan myös Suomessa, koska selvästi meillä on ministereitä ja kansanedustajia, jotka eivät edellä mainittua ymmärrä. Nykyisen Eduskunnan puhemiehen ja presidenttiehdokkaan ymmärtämättömyydestä puhumattakaan. 

Eilen purin näyttelyni Joensuussa, ja nyt olen junassa matkalla joulusaunaan. Tuntuu etuoikeutetulta saapua kotiin, Kotkaan. Ajatuksissani ovat meidän siskomme ja veljemme Gazassa ja Ukrainassa. Kaikesta huolimatta hyvää joulua. 

Oi tuuli tuule yli
Vallihautojen, hautojen yli
Kun koittaa vapaus
Me tulemme varjoista valoon

    Musta musta perjantai, 81 x 98 cm, akryyli paperille, 2023

 

Heli Valkama: Kiviplaneetta

"Kappale sijoittuu Pikku Prinssi -kirjan maailmaan, jossa eri planeetoilla on ankeita, rajoittavia tapoja elää, mutta tarjolla on myös valtaisa vapaus. Eskapismin sijaan käytössä on uskallus tarttua toimeen. Kiviplaneetta muistuttaa lisäksi siitä, että se mistä tulee ja mitä omaisuutta sattuu olemaan haalittuna, ei kerro meistä tuon taivaallista. Värit videolla ei ole sattumaa. Ihmismieleen ja -sydämeen lukittautunut pelko voi ottaa niin järisyttävät mittasuhteet, että se huijaa uskomaan tuhon tuomisen olevan oikeutettua, kuten nyt näkyy naapurin hyökkäyssodassa. Rohkeus, miten se kullekin näyttäytyy, on jokaisessa, ja sen elossa pitämisellä ja vahvistamisella sitä kykenee vaikka mihin." -Heli Valkama

“Vierailin kyseisessä autioituneessa ja osittain kauniisti rapistuneessa rakennuksessa ensimmäistä kertaa syksyllä 2021 ja kuvasin Akustiikkatestaajan. Silloin syntyi ajatus siitä, että Heli esittäisi työnimellä Kiviplaneetta kulkevan kappaleensa samassa rakennuksessa. Kiviplaneetta kuvattiin keväällä 2022. Siinä välissä kirottu sota syttyi. Se vaikutti teoksen sisältöön merkittävästi. Moni asia matkan varrella muuttui. Ideat synnyttivät uusia ideoita. Lopulta vasta paikan päällä työskennellessäni aloin ymmärtämään että olenkin avaruusmaalaamassa estradia videoteosta varten. Lopputulosta voi kutsua oodiksi kotiplaneetallemme. Ainoalle kotiplaneetallemme joka meillä on." -Mikko Kallavuo

Kiviplaneetalle pääset täältä. Kiviplaneetta on lisäksi katsottavissa valkokankaalta ensimmäistä kertaa järjestettävällä Filmifonia -festivaalilla Kulttuuritila Nuijamiehessä Lappeenrannassa sunnuntaina 19. maaliskuuta 2023.

Pyeri säämi aalmugpeivi! Buori sámi álbmotbeaivvi! Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv!

Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Happy Sámi National Day!

Toivon kovasti että saamelaiskäräjälain uudistus menee läpi eduskunnassa mahdollisimman pian. Saamelaiset ovat saaneet jo aivan liian monta kertaa pettyä. Suomen on jo aika lakia säätämällä tunnustaa heidän ihmisoikeutensa ja itsemääräämisoikeutensa. Mutta hienoa oli vierailla alkuperäiskansojen elokuvafestivaalilla Inarissa, nähdä kiinnostavia ja koskettavia elokuvia aiheista jotka koin hyvin merkityksellisiksi. Hienoa oli myös kotiin Imatralle päästyäni jatkaa festivaalielokuvien katselua netissä. Kiitos Skábmagovat Film Festivalin järjestäjille.

Vaikka tänään juhlavasti ja ansaitusti nostetaankin saamenlippuja salkoihin, on tänään myös hyvä päivä suomalaisen miettiä millaista kolonisaatiota Suomen valtio yhä harjoittaa saamelaisia kohtaan. Suvi Westin dokumenttielokuva Eatnameamet - Hiljainen taistelumme on tullut takaisin yle areenaan katsottavaksi, suosittelen katsomaan.