keskiviikko 24. syyskuuta 2025

Claudia Cardinale 1938-2025

Muistan hänet erityisesti Jillin roolista Sergio Leonen Huuliharppukostajasta. Erityisen ikimuistoinen on kohtaus kun Jill saapuu junalla, ja me katsojina tiedetään mitä sitä ennen on tapahtunut. Hänen katsoessaan kelloon iloinen musiikki taustalla vaimenee, ja pian hän alkaakin jossain sisimmässään aavistamaan miksi kukaan ei tullutkaan asemalle vastaan. 

Olen jo kauan sitten tehnyt saman tulkinnan minkä varmasti moni muukin: asemakohtauksen täytyy olla viittaus Lumièren veljesten elokuvaan Juna saapuu asemalle vuodelta 1895. Kun tänään jälleen katsoin kyseisen kohtauksen Huuliharppukostajasta, niin tuntui siltä että löysin siitä jälleen jotain minulle uutta. Seuraavaksi kun Jill astuu hevosvaunun kyytiin, niin hän pyytää kuskia ajamaan Sweetwateriin - MacBainin tilalle. Kuskin ymmärrettyä minne, hän alkaa nauramaan räkäisesti, ja toteaa että vain MacBainin kaltainen hullu irlantilainen voi kutsua sitä kuivaa erämaata Sweetwateriksi eli makeaksi vedeksi. Miksi niin monista lännenelokuvista tuttu Monument Valley esitellään juuri sen keskustelun jatkeeksi? Ehkä siksi että se on täydellinen vertauskuva. Monument Valleyn merkitys villin lännen historiassa kun perustui täysin elokuvantekijöiden mielikuvitukseen, ei todellisuuteen. Italialaisella Sergio Leonella on varmasti ollut varsinkin irlantilaistaustaisen John Fordin elokuvien kautta myyttinen kuva villistä lännestä, ja sitä kuvaa Leone on halunnut omissa elokuvissaan perata. Siinä on onkin minun mielestäni onnistunut mestarillisesti. En tiedä toista elokuvaa jossa unelmien ja todellisuuden kohtaamista osattaisiin kuvata yhtä kauniisti ja runollisesti. 

Ei muuten äkkiseltään tule tuolta aikakaudelta myöskään mieleen toista lännenelokuvaa, jonka keskeisessä pääosassa olisi nainen. Suomenkielinen nimi on ainakin minua johtanut harhaan. Nimittäin muistan hyvin mikä minua eniten yllätti, kun näin leffan ensimmäistä kertaa noin 30 vuotta sitten: se että kyseinen huuliharppukostaja ei olekaan sillä tavalla perinteisesti pääosassa niin kuin olin kuvitellut. Pidin kovasti siitä kun enemmän pääosassa olikin nainen. Leone ei tainnut ottaa vaikutteita raamatusta. Ottaen huomioon että raamatussa käsittääkseni suurin osa perisyntisistä on naisia. Minusta siinä on edelleen jotain hyvin kaunista millaisena hahmona Jill kuvataan: prostituoituna joka on hieno nainen. Miksi hänen pitäisi kantaa synnin taakkaa sen enempää kuin kenenkään muunkaan. 

Kepeät mullat.

maanantai 22. syyskuuta 2025

Mihin valmistaudut, kun haluat rauhaa?

Koomikko Iikka Kivellä on minun mielestäni ollut paljon hyviä ja asiallisesti perusteltuja näkökulmia. Hän on puhunut paljon hyvää esimerkiksi ympäristönsuojelun ja aktivismin puolesta. Ja esittänyt asiallista kritiikkiä Suomen hallituksen häpeällisestä toimintakyvyttömyydestä. Muun muassa puuttua Gazassa parasta aikaa tapahtuvaan kansanmurhaan.

Myös Kiven militaristisista näkökulmista on ollut selviä merkkejä jo aiemminkin, mutta viime viikonloppuna hän onnistui somessa minut hieman yllättämään. En osannut arvata miten avoimesti hän voisi kannattaa sitä, että Naton tulisi kyselemättä ampua alas jokainen venäläiskone, joka piipahtaa Nato-maan ilmatilassa. Hän nähtävästi ei pidä lentäjien ja hävittäjien alas ampumista droonien alas ampumista kummempana, eikä kutsuisi sellaista provosoitumiseksi vaan itsepuolustukseksi. Kivi myös avoimesti ihmettelee mitä hyötyä diplomatiasta tässä tapauksessa on. Hän selvästi maalailee mielikuvia siitä kuinka mekin päästään pian kokeilemaan sotimista Venäjän kanssa. Suora lainaus: "Sitten tapellaan, jos sitä kerran haluavat. Sodan välttely keinolla millä hyvänsä ei Venäjän kohdalla toimi, onhan se nähty.". Kun joku toinen kutsuu hävittäjien alas ampumista äärimmäiseksi keinoksi, niin siihen näkökulmaan Kivi suhtautuu jonkin sortin naurettavuutena. On minusta hieman yllättävää, kun hän ei näe mahdollisessa provokaatioon vastaamisessa mitään sen suurempaa eskalaation riskiä. Puhuu siitä pikemminkin jonkinlaisena elämämme tilaisuutena johon tulisi vaan tarttua. Syvästi hämmästelen myös Kiven ja muiden keskusteluun osallistuvien suhtautumista Putinin ydinaseella uhkailuun. Kutsuvat sitä lataamattomaksi aseeksi, ja painottavat miten epätodennäköistä sen käyttö heidän mielestään on. En tiedä miksi he niin kovasti uskovat nimen omaan siihen, että Putin ainoastaan uhkailee. Maailmassa on niin paljon ydinaseita, että kaiken elämän voi täältä tuhota moninkertaisesti. Joka muuta väittää, on vieraantunut todellisuudesta. Ydinaseella uhkailu kenties on lataamaton ase, mutta ydinase itsessään on ollut ladattu ase niin kauan kuin se on ollut olemassa. Halusivat he sitä tai eivät. Myös vahingon mahdollisuus on syytä ottaa huomioon, ja palauttaa mieleen läheltä piti tilanteet. Vaikka muuta väitetään, Putinin päätös hyökätä Ukrainaan oli itse asiassa järjenvastainen. Me tiedämme sen, ja on muitakin aivan selviä merkkejä siitä, että Putin joko ei käsitä tai ei välitä siitä, miten massiivista tuhoa ja kärsimystä hän saa aikaiseksi. Miksi siis olisi johdonmukaista odottaa Putinilta erityisen rationaalista harkintaa myöskään ydinaseen käytön suhteen? Miksi vähätellä ydinaseen käytön riskiä, kun se riski aivan selvästi on todellinen? Iikka Kivi ei varmasti ole ainoa, joka aktiivisesti sekä vastustaa luonnon tuhoamista että näkee sotaan valmistautumisen jonkinlaisena melko ehdottomana välttämättömyytenä. Itse en suhtaudu sotaan valmistautumiseen lainkaan samalla tavalla. Enkä myöskään kuvittele sen tuovan mukanaan ensisijaisesti vain rauhaa ja vakautta, ja varsinkaan luonnon tarpeita en usko sen palvelevan lainkaan.

Sanoisin että harvassa on ihminen, joka ei ole koskaan kuullut näitä Flavius Vegetius Renatuksen kuuluisia sanoja: "Si vis pacem, para bellum - Kun haluat rauhaa, valmistaudu sotaan". Ja sanoisin että vielä harvemmassa on lainaus, joka tuoksahtaisi yhtä tunkkaiselta. Miksi emme valmistautuisi diplomatiaan? Miksi emme valmistautuisi rauhaan? Tottakai diplomatian saavuttaminen varsinkin Venäjän kanssa kuulostaa nyt kaukaiselta, mutta onko jokin järkeen käyvä syy miksi siihen ei lainkaan tulisi edes pyrkiä? En keksi ainuttakaan. Enkä varsinkaan usko löytäväni kysymykseeni vastausta 300-luvulla eläneeltä roomalaiselta sotilasteoreetikolta, jonka elämästä en tiedä juuri mitään. Jos jokin on este diplomatian ja rauhan pyrkimyksille, niin kaiken järjen mukaan ei ainakaan tosiasioiden tunnustaminen. On siis nähdäkseni täysin mahdollista toimia diplomaattisesti ja samaan aikaan esimerkiksi tunnustaa, että Putin on kansainvälisesti etsintäkuulutettu sotarikollinen, joka pitää saada vastuuseen. 

Lopuksi taidemaalari Auguste Renoirin pojan ja elokuvaohjaaja Jean Renoirin edelleen raikkaat ja toivoa herättävät näkökulmat. Hän yritti estää sodan syttymisen elokuvallaan Suuri illuusio, joka valmistui 1937. Pian toinen maailmansota kuitenkin syttyi, ja myöhemmin Renoir tunnusti ettei elokuvalla ole sellaista voimaa, mikä voisi poistaa sodan maailmasta. Mutta hän sentään omissa olosuhteissaan teki edes jotain. Hän sentään ei aivan petteri orpona seurannut kansanmurhaa tumput suorana sivusta. Renoirin mukaan nimenomaan sota on illuusioista suurin. On hyvä kysymys miksi valmistautua nimenomaan ihmisen keksinnöistä suurimpaan järjettömyyteen? Miksi ylipäätänsä valmistautua mihinkään sellaiseen, minkä tosiasiassa tietää ensisijaisesti edustavan toiveita jotka eivät koskaan toteudu ja lupauksia joita ei koskaan täytetä?

maanantai 8. syyskuuta 2025

Anaalitappi Kotkan pyrstössä




Taiteen polut ovat tutkimusmatkoja jotka yllättävät. Vaikka Nord Streamin muistomerkki tunnetusti onkin eräänlainen anaalitappi Kotkan pyrstössä, niin siitä huolimatta Nord Streamia esittävä pienoismallini on menossa jo toiseen kansainväliseen näyttelyyn. Mukavaa jatkaa teosta hieman pidemmälle jokaisessa näyttelyssä. Paikan päällä Lyypekissä lisään kokonaisuuteen enemmän luonnosta löytämiäni materiaaleja. Tänään olen myös kirjoittanut purkua varten pakkausohjeita lyypekkiläisille, ja mieleeni tuli jälleen yksi perustettavan bändin nimi: Moos und Stock - Sammal ja Keppi. Ja koska pienoismallini on sen mallinen, että se kuvainnollisesti vajoaa maan alle, niin sehän muodostaa siihen sellaisen akustiikan, että sitä voisi hyvin soittaa parilla oksan pätkällä sillä tavalla ksylofonimaisesti.

torstai 4. syyskuuta 2025

Suomi mainittu

Nähtävästi Saksassa ymmärretään hyvin mitä Suomen hallituksessa tapahtuu. Aivan oikeutetusti saksalainen Der Tagesspiegel -lehti käyttää ilmaisua Nazi-Skandale eli natsi-skandaalit. 

Vai onko joku jo unohtanut mistä kaikki alkoi 2023? Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen elinkeinoministeri Vilhelm Junnilahan siis käytti vaalimainoksessaan samaa numeroyhdistelmää kuin uusnatsit. Koska hakaristejä tai muita vastaavia ideologisia symboleja ymmärrettävästi ei voi missä tahansa tilanteessa käyttää, niin ei ole lainkaan yllättävää kun uusnatsit korvaavat symbolit numerosarjalla 14/88. Pieni kertaus mitä se tarkoittaa: 14 = Lauseessa neljätoista sanaa = We must secure the existence of our people and a future for white children. Suomeksi = Meidän täytyy turvata kansamme olemassaolo ja valkoisten lastemme tulevaisuus. 88 = Kaksi kertaa latinalaisten aakkosten kahdeksas kirjain = HH = Heil Hitler. Onko jonkun mielestä edelleen vain sattumaa, kun 14/88 ilmestyy perussuomalaisen ehdokkaan vaalimainokseen? Vilhelm Junnila kyllä itse ymmärsi erota, mutta sitä ennen hän sai äänestyksessä eduskunnan luottamuksen! 

Aivan yhtä oikeutetusti Der Tagesspiegel käyttää ilmaisua verschwörungstheorie eli salaliittoteoria. Koska tottahan se on, että valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on toistuvasti levittänyt äärioikeistolaista salaliittoteoriaa puhumalla väestönvaihdosta. Jatkuvasti ihmisarvoa halventavaa puhetta, täysin paikkansa pitämättömien väitteiden levittämistä ja rasismikohua toisensa perään. Ja mitä tekee Suomen pääministeri? Puhuu pehmoisia hänkin, ehkä hieman nuhtelee, mutta katsoo lopulta aina läpi sormien ja sallii kaiken sen tapahtua. Ei ihme kun saa kansainvälistä näkyvyyttä. 

Häpeällistä.

maanantai 1. syyskuuta 2025

Wir sehen uns in Lübeck

Tänään purettiin kahdesta Dialog / Dialogi 5::5 -näyttelyistä ensimmäinen, ja Kotkan Haukkavuoren näkötorni sulkeutui tältä kesältä. Ja kuten kuvasta näkyy: tunsin itseni niin pieneksi että mahduin omaan pienoismalliini. Denkmal der Kriegsfinanzierung - Sodan rahoituksen muistomerkki sekä valokuvateokseni Nord Stream ja Nord Stream 2 kuivuvat tällä hetkellä Kotkan Hovilassa.

Danke schön Susanne Adler, Renate U. Schürmeyer, Sebastian Schroeder, Bettina Thierig, Christine Rudolf. Kiitos paljon Aleksandra Kulonen, Udi Salmiaitta, Juha Metso, Olli Mantere, Ekateriina  Kosonen, Filipp Diatchenko Jasenovich. Ja kiitokset kaikille näyttelyssä kävijöille!

Lokakuussa matkustamme laivalla ripustamaan seuraavaa näyttelyämme. Nähdään Lyypekissä! Wir sehen uns in Lübeck!